Hiljaisen viisauden voima-kirja on painossa tällä hetkellä ja julkaisupäivän lähestyessä olemme myös perustaneet ihan oman Facebook-sivun suomenkieliselle e-lehdellemme. On todennäköistä, että suomenkielinen lehti saa uusia lukijoita kirjan myötä. Meidän on itsekin helpompi päivittää sivuja erikseen, kuin laittaa kaikkiin postituksiin sama asia kahdella kielellä.T oivottavasti tämä ratkaisu helpottaa myös lehden fanien elämää hieman!
Kiitän lukijoita kärsivällisyydestä lehden kanssa muutenkin, joskus ei ehdi ajatella asioita ihan täysinä kokonaisuuksina, kun tekee näinkin suuria projekteja kuin lehti harrastuspohjalta, viikonloppuisin ja lähinnä öisin… Olen välillä piinallisen tietoinen kirjoitusvirheistä/kielioppivirheistä, kun katselen edellisiä numeroita. Aina ei ole ollut mahdollisuutta käyttää aivokapasiteettia 100 prosenttisesti lehden kasaamisessa, vaikka sydän onkin ollut mukana 150 prosenttisesti!
Mutta täytyy myöntää, että rutiinia on jo tullut sen verran, ettei lehden tekoon enää mene niin kauan aikaa kuin alussa, kun kyhäsin kasaan ensimmäisiä numeroita. Joskus tekemällä asioita oppii ihmeen paljon… Olemme olleet kuin koulussa tämän projektin kanssa, hyvin monella eri tasolla, siitä hetkestä lähtien, kun Rakkauden Verkko ensimmäisen kerran antoi kuulua itsestään.
Minulla henkilökohtaisesti se hetki oli silloin (en vain tiennyt sitä sillä hetkellä), kun huuhkaja ilmestyi aamupäivällä pellon laitaan, istui koivun oksalla yli puoli tuntia – kunnes minä ymmärsin ottaa siitä kuvan. Kului melkein vuosi, ennen kuin tutustuin Maiccuun internetin kautta. Olin vähällä hukata huuhkajan kuvan kokonaan tietokoneeltani, ajatellen, että mitäpä minä sillä kuvalla teen…. eihän se ole kovin tarkkakaan. Vähänpä minä tiesin… Kun pääsimme alkuun ja tuli aika aloittaa toisen lehden tekoa, huuhkaja pomppasi jostakin silmiini ja lähetin sen kuvan Maiculle välittömästi. Kun Maiccu oli tehnyt huuhkajan haastattelun, hän lähetti sen sähköpostiini, sanoen isoin kirjaimin: OLEN SANATON!
Olin aika nöyrää tyttöä itsekin, kun luin mitä huuhkaja oli sanonut. Jösses, kaikella tuntui olevan jokin omituinen tarkoitus… ja että eläimet tietävät siitä paljon enemmän kuin me itse. Kaksi kissaakin, Taapi ja Irma puhuivat jotakin sen tapaista ensimmäisessä numerossa. Irma sanoi, että me tulemme löytämään haastateltavat eläimet lehteen hyvin helposti ja luetteli jo valmiiksi 12 aihetta, mitä tulemme heidän kanssaan käsittelemään. Yllättävän helposti tosiaan… Herrä Mäyrä juoksi suoraan syliini… Jokin aika sitten löysin etanan sängystäni. Kiikutin sen ulos ensijärkytyksen jälkeen, minuutin päästä tajusin, että sehän voi olla tulossa seuraavaan lehteen! Ja niinpä kömmin takaisin ulos, etana ei ollut ehtinyt karkuun, toin sen sisään kuvaussessioon ja päästin vasta sitten takaisin vapauteen pimeään yöhön.
Hmm….
Tosiaan, tämä on ollut aika ihmeellistä… ja nyt kirjakin on jo tulossa ulos, täynnä hiljaista viisautta!
Laitan tähän loppuun osan esipuheesta, jonka kirjoitin Hiljaisen viisauden voima kirjaa ajatellen. Koska se loppujen lopuksi jäi siitä pois, voin aivan hyvin laittaa sen tähän kaikkien luettavaksi. Ehkäpä sen kautta pääset jo tunnelmaan, sillä Leylan ja Maicun kirja tulee ulos jo reilun kuukauden päästä!
Maiccu Kostiaisen tapasin internetin kautta. Pian ymmärsin, että Maiccu on hyvin lahjakas eläinkommunikoija ja tekee omaa työtään eläinten parissa suurella sydämellä. Kävi myös ilmi, että meillä molemmilla oli ollut samanlaisia kokemuksia median kanssa: yhteydenotot siihen suuntaan tyssäsivät täysin. Näytti siltä, että perinteiset lehdet pelaavat varman päälle, intuitiivinen eläinkommunikointi on vielä liian suuri pähkinä purtavaksi. Ajattelin, että ainoa keino päästä eteenpäin olisi perustaa täysin oma lehti eläinkommunikoinnille. Se vaikutti toivottoman suurelta ajatukselta, kunnes ymmärsin, että lehden voisi tehdä sähköisessä muodossa. Se olisi käytännöllisesti katsoen ilmaista, lehti toimisi Maicun työnäytteenä ja eläimet pääsisivät samalla hienolla tavalla ääneen levittämään hyvää ihmisten tietoisuuteen. Eikö olisi hauskaa tehdä lehti, jossa haastattelemme eläimiä, aivan kuten ihmisiä haastatellaan aikakausilehdissä, kyselin Maiculta. Maiccu vastasi myöntävästi ja siirryimme tuumasta toimeen lähes välittömästi.
Työnjako oli selvä: Maiccu tekee eläinhaastattelut ja minä kasaan lehden luettavaan muotoon, suomeksi ja englanniksi. Hiljaisen Viisauden Voima – The Power of Silent Wisdom – nettilehti oli myös se, joka tavallaan pakotti Maicun ottamaan ensimmäisen kerran yhteyttä Leylaan. Leylan kuolemasta oli siinä vaiheessa kulunut kokonainen vuosi ja nyt tuntui olevan oikea hetki — ja loppu onkin sitten historiaa. Leylan hevosviisaus alkoi täyttää lehden sivuja heti ensimmäisestä numerosta lähtien ja monia muita eläimiä alkoi ilmestyä, kuin taikaiskusta, sitä mukaa kun matkamme jatkui.
Todellisuudessa Rakkauden Verkko oli kietonut sekä Maicun, että minut, yhteen näiden eläinten sanansaattajien kanssa jo kauan, ennen kuin me itse edes ymmärsimme mistään mitään…. Huuhkaja ilmestyi minun tielleni poseeraamaan, vuoden verran ennen kuin minä edes tiesin, kuka Maiccu Kostiainen on! Se oli aika suuri juttu, kun sen täysin ymmärsin. Huuhkajan jälkeen myös muut eläimet ovat tehneet selväksi sen, että he ovat olleet tietoisia kaikesta tekemästämme työstä – aivan koko ajan. Se tekee minut iloiseksi ja nöyräksi ja kiitolliseksi. Emme ole yksin! Meillä on kaikkein mahtavin tukiverkko ympärillämme – Rakkauden Verkko. Se on opettanut meille monia asioita, kun olemme uskaltautuneet sitä kuuntelemaan. Ja tämä on vasta alkua.
Anna rakkauden verkon helliä myös omaa sydäntäsi kun kääntelet tämän kirjan sivuja. Nauti eläinten viisaudesta ja myös heidän huumorintajustaan. Elämän ei ole tarkoitus olla vakavaa, vaikka joskus vakavista asioista puhutaankin. Kaikella elämässä on jokin tarkoitus, sattumia ei ole, ja jos nyt pitelet tätä kirjaa käsissäsi, niin se on tarkoitettu sinulle, ja sydämesi on valmis tähän kohtaamiseen, tässä vaiheessa elämänpolkuasi. Jos sinusta on outoa, että tämän kirjan elämänviisaudet on pääasiassa sanellut henkihevonen nimeltään Leyla, älä anna mielesi takertua siihen. Anna tekstin puhua puolestaan ja lue sydämelläsi, sillä omaan sydämeesi voit aina luottaa, kun kaikki muut kompassit elämässä pettävät.
Tämä Leylan matka avaa sinulle uusia sielunmaisemia, eikä mikään ole enää täysin ennallaan tämän kirjan lukemisen jälkeen. Saadaksesi kaiken irti tästä matkasta, sinun on ehkä parasta kulkea se samassa järjestyksessä kuin missä Maiccu sen kulki: kappale kerrallaan, alusta loppuun. Leylan opetukset ovat tietyssä järjestyksessä tarkoituksella. Vaikka joku käsitelty aihe vetoaisikin sinuun ja tahtoisit hypätä suoraan sinne, vedä syvään henkeä ja aloita alusta, asemalta ja katsele maisemia sitä mukaa, kuin ne mutkan takaa tulevat esiin. Tietoa tulee paljon, ja taukojen pitäminen ja jaloittelu matkan aikana on ehkä tarpeen.
Näillä sivuilla näkyy myös Maicun oma kasvukäyrä kirjoittamisen aikana, ja se, miten kirjoittaminen etenee Leylan rakastavassa ohjauksessa. Tämä kirja voi toimia myös innoittajana muille henkisestä kirjoittamisesta kiinnostuneille. Vaikka Leyla puhuu sydämen äänen kuuntelemisesta ja intuitiosta jatkuvasti, tämä kirja ei ole aivan perinteinen opas siihen, miten eläinkommunikointi tapahtuu ja miten voit sitä itse harjoitella.
Jos uteliaisuutesi heräsi, suosittelen sinua osallistumaan eläinkommunikointikurssille. Niillä kursseilla tapahtuu ihmeellisiä asioita, jo aivan ensimmäisten harjoitusten aikana. Me kaikki puhumme sydämenkieltä sujuvasti, emme vain ole aina siitä tietoisia, tai emme luota siihen. Joskus tarvitaan joku, joka näyttää esimerkkiä, ja joka hieman rohkaisee ja auttaa alkuun.
Lea Pihlman
